Kamarikuoron syntyhistoria alkoi nykyisen Panula-opiston, alun perin Kauhajoen Musiikkikoulun, siipien suojissa, musiikkikoulun rehtorin ja kuoromiehen Seppo Torpon aloitteesta - kuoron alkuperäisidean mukaan se perustettiin musiikkikoulun aikuisille laulunopiskelijoille. Jo perustamisvuonna 1984 kuoro esiintyi itsenäisyyspäivänä Eduskuntasalimuseon vihkiäisissä ja aktiivisesti toiminut kuoro osallistui paitsi kilpailuihin, myös televisio-ohjelman ja äänitteiden tekoon.
Kuoron nimi on vuosien mittaan vaihtunut Suupohjan musiikkikoulun kamarikuoron ja Panula-opiston kamarikuoron kautta Kauhajoen kamarikuoroksi. Vuodesta 2001 kuoro on toiminut Kauhajoen kansalaisopiston opintopiirinä ja sen harjoittelukausi on opiston työskentelykauden mittainen. Ainoa koko ajan mukana laulanut alkuperäisjäsen on Tuula Kuittinen. Myös Iiris Panula-Honkaranta ja Mirja Mäki-Lohiluoma olivat mukana perustamisvaiheessa ja kuoron riveissä lähes yhtäjaksoisesti. Miehistä Antero Taipale on ollut mukana melkein alusta asti.
Kuoroa johti alusta alkaen Seppo Torpo, jonka sijaiseksi useammaksi vuodeksi saatiin 90-luvun alkupuolelta Regina Oja, jonka innostuneen ohjauksen mukana ohjelmistoon tuli mukaan uusia vivahteita virolaisesta musiikista ja tehtiin kaksi mieliin painunutta konserttimatkaa Sakuun Tuljak-kuoron vieraaksi. Lisäksi kanttori Esko Latva-Laturi toimi vuosien varrella kuoron varajohtajana johtaen ja harjoittaen osan ohjelmistosta.
Regina Ojan jälkeen Seppo Torpo palasi johtamaan kuoroa vielä pariksi vuodeksi, mutta uusi jakso kuoron toiminnassa alkoi 2001, kun johtajaksi saatiin oopperalaulaja, laulupedagogi ja kuoronjohtaja naapurikaupungista Kurikasta, puolalaissyntyinen Romuald Podleśny. Podleśnyn ammattimaisen opetuksen mukana harjoittelumotivaatio ja into kasvoivat entisestään. Paitsi omissa konserteissa, kuoro on esiintynyt yhdessä muiden hänen johtamiensa kuorojen, Kurikan Nuijamiesten ja Mettumaarikuoron sekä Alavuden Mieskuoron kanssa.
Kauhajoen kamarikuoron ohjelmisto koostuu klassisista kuorosävellyksistä, kansanlauluista, hengellisestä ja isänmaallisesta kuoromusiikista - mahtuupa joukkoon myös hieman kevyempää musiikkia. Laajemmista kokonaisuuksista esimerkkinä kuoro on valmistellut muun muassa Heinrich Schützin Jeesuksen Kristuksen seitsemän sanaa ristillä -oratorion, jossa kuoron omien laulajien lisäksi solistitehtävässä vieraili tenori Mika Nisula. Muita yhteiskonsertteja on ollut Lahden naiskuoron, Hyvinkään Kidekuoron sekä Suomen Laulun Hamare -kvartetin kanssa.
Viime vuosina kuoro on tehnyt kaksi matkaa, vuonna 2011 Krakovaan ja 2013 Prahaan. Vuosittain kuoro pyrkii valmistamaan yhden oman konsertin ja sen lisäksi on tavoitteena useita pienempiä esiintymisiä esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhlissa, kuorojen yhteiskonserteissa ja pyydettäessä muulloinkin.
Kuoron nimi on vuosien mittaan vaihtunut Suupohjan musiikkikoulun kamarikuoron ja Panula-opiston kamarikuoron kautta Kauhajoen kamarikuoroksi. Vuodesta 2001 kuoro on toiminut Kauhajoen kansalaisopiston opintopiirinä ja sen harjoittelukausi on opiston työskentelykauden mittainen. Ainoa koko ajan mukana laulanut alkuperäisjäsen on Tuula Kuittinen. Myös Iiris Panula-Honkaranta ja Mirja Mäki-Lohiluoma olivat mukana perustamisvaiheessa ja kuoron riveissä lähes yhtäjaksoisesti. Miehistä Antero Taipale on ollut mukana melkein alusta asti.
Kuoroa johti alusta alkaen Seppo Torpo, jonka sijaiseksi useammaksi vuodeksi saatiin 90-luvun alkupuolelta Regina Oja, jonka innostuneen ohjauksen mukana ohjelmistoon tuli mukaan uusia vivahteita virolaisesta musiikista ja tehtiin kaksi mieliin painunutta konserttimatkaa Sakuun Tuljak-kuoron vieraaksi. Lisäksi kanttori Esko Latva-Laturi toimi vuosien varrella kuoron varajohtajana johtaen ja harjoittaen osan ohjelmistosta.
Regina Ojan jälkeen Seppo Torpo palasi johtamaan kuoroa vielä pariksi vuodeksi, mutta uusi jakso kuoron toiminnassa alkoi 2001, kun johtajaksi saatiin oopperalaulaja, laulupedagogi ja kuoronjohtaja naapurikaupungista Kurikasta, puolalaissyntyinen Romuald Podleśny. Podleśnyn ammattimaisen opetuksen mukana harjoittelumotivaatio ja into kasvoivat entisestään. Paitsi omissa konserteissa, kuoro on esiintynyt yhdessä muiden hänen johtamiensa kuorojen, Kurikan Nuijamiesten ja Mettumaarikuoron sekä Alavuden Mieskuoron kanssa.
Kauhajoen kamarikuoron ohjelmisto koostuu klassisista kuorosävellyksistä, kansanlauluista, hengellisestä ja isänmaallisesta kuoromusiikista - mahtuupa joukkoon myös hieman kevyempää musiikkia. Laajemmista kokonaisuuksista esimerkkinä kuoro on valmistellut muun muassa Heinrich Schützin Jeesuksen Kristuksen seitsemän sanaa ristillä -oratorion, jossa kuoron omien laulajien lisäksi solistitehtävässä vieraili tenori Mika Nisula. Muita yhteiskonsertteja on ollut Lahden naiskuoron, Hyvinkään Kidekuoron sekä Suomen Laulun Hamare -kvartetin kanssa.
Viime vuosina kuoro on tehnyt kaksi matkaa, vuonna 2011 Krakovaan ja 2013 Prahaan. Vuosittain kuoro pyrkii valmistamaan yhden oman konsertin ja sen lisäksi on tavoitteena useita pienempiä esiintymisiä esimerkiksi itsenäisyyspäivän juhlissa, kuorojen yhteiskonserteissa ja pyydettäessä muulloinkin.
